Vaaliteemat

 

Tärkeimpiä tavoitteitani politiikassa ovat seuraavat asiat:

Vanhustenhoidon kehittäminen ja ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen vanhuksille. Meidän pitää kehittää hyvän kotihoidon edellytyksiä, mutta myös kyetä tunnistamaan nykyistä paremmin se hetki, jolloin vanhusten kotona asuminen ei ole enää inhimillisesti eikä taloudellisesti järkevää. Osa vanhuksista pärjäisi paremmin kotona, jos sinne kotiin saisi nykyistä enemmän tukea. Osalle koti ei enää kerta kaikkiaan turvaa ihmisarvoista elämää ja silloin paikka tehostetusta palveluasumisesta tai hoivakodista tulisi löytyä nopeasti.

Pienten opetus- ja päiväkotiryhmien säilyttäminen sekä riittävän määrän koulunkäyntiavustajia turvaaminen. Koulunkäyntiavustajilla voi olla suuri merkitys lasten oppimisen mahdollistajina ja koulurauhan turvaajina. Meidän kannattaa tukea lasten hyvinvointia mahdollisimman varhain eikä vasta sitten, kun ongelmia ilmenee. Isot päiväkotiryhmät tuottavat lasten kehittyville aivoille hyvin haitallista stressiä. Kaiken kaikkiaan hyvä tulevaisuus tehdään panostamalla lasten koulutukseen ja hyvinvointiin.

Viheralueiden turvaaminen. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla oikeus virkistäytyä lähimetsässä. Sitoudun hakemaan aktiivisesti ratkaisuja siihen, miten kasvavassa kaupungissa kyetään turvaamaan mahdollisimman suuri viheralueiden määrä. Espoo on ollut leimallisesti luonnonläheinen kaupunki ja haluan sen olevan sitä jatkossakin.

Joukkoliikenteen kehittäminen. Metron liityntäliikenteen on toimittava sujuvasti ja lippuhintojen korotuspaineita tulee pyrkiä torppaamaan. Joukkoliikenteen tulee olla kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Eriarvoisuuden ja asuinalueiden välisen segregaation torjuminen ja lähiöiden elinvoimaisuuden edistäminen. Lähiöiden kehittämisen tulisi olla suunnitelmallista ja valtion korjausvelkaa vähentävät avustukset hyödynnettävä. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa on pyrittävä sosioekonomisesti monimuotoisiin alueisiin ja vanhoilla alueilla pyrittävä myös siihen, että palvelut säilyvät mahdollisimman hyvinä.

Terveyserojen kaventaminen ja terveydenhuollon saatavuuden edistäminen. Sote-uudistus ei saa johtaa terveydenhuollon asiakasmaksujen reippaaseen kasvuun ja/tai monisairaiden ihmisten hoitoketjujen katkeamiseen.

Työllisyyden edistäminen. Espoon tulee aktiivisesti houkutella uusia yrityksiä kaupunkiin.

Alla pidemmin kirjoitettuna vuonna 2012 asettamiani tavoitteita. Moni näistä on toteutunut, esimerkiksi lääkärijonot ovat lyhentyneet, kotiavun saamisen kriteerit höllentyneet ja omaishoitajien tukipalveluita on kehitetty. Maailma ei kuitenkaan ole valmis ja esimerkiksi asuinaluiden välisen segregaation torjumista tulee tehdä jatkuvasti. Jatkan siis luonnollisesti myös alla olevien tavoitteiden parissa.

TERVEYSPALVELUT

Terveysasemapalvelut

Terveysasemapalveluiden saatavuuden parantaminen on varmasti tärkein asia seuraavalla valtuustokaudella. Tarjolla olevia lääkäriaikoja on kyettävä lisäämään ja jonoja vähentämään.

Terveysasemien jonot johtuvat pitkälti vaikeuksista rekrytoida lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Rekrytoinnin ja terveysasemien toimivuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.  On vähennettävä lääkäreiden tekemän toimistotyön määrää ja palkattava riittävästi avustavaa henkilökuntaa ja luotava julkiseen terveydenhuoltoon mahdollisimman samanlaiset olosuhteet kuin yksityisellä puolella on. On kiinnitettävä huomiota koko terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin. On harkittava sosiaalityöntekijöiden vastaanottoja terveyskeskuksiin varsinkin niillä asuinalueilla, joissa esiintyy eniten sosiaalisia ongelmia. On haettava muista kaupungeista ja ulkomailta parhaita malleja työprosesseihin ja lääkäreiden sitouttamiseen. On parannettava konsultointimahdollisuuksia (geriatria, psykiatria jne). Espoolaisten terveysasemien tilanteet eroavat toisistaan paljonkin. Todistetusti terveysasema on mahdollista saada toimimaan hyvin ja hyviä käytäntöjä on levitettävä tehokkaasti.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tulee panostaa matalan kynnyksen (ilman lähetettä saatavaan) keskusteluapuun sekä ryhmämuotoisiin tukeen eli esimerkiksi niin sanottujen depressiokoulujen järjestämiseen. Keskusteluapua on saatava nopeasti ja riittävän monta kertaa kuukaudessa. Yksi käynti kuukaudessa psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla voi olla lähinnä kannattelevaa eikä välttämättä vielä toipumiseen johtavaa hoitoa. Esimerkiksi virallinen masennuksen hoitosuositus on yhdistelmä lääkehoitoa ja keskusteluapua/psykoterapiaa. Lääkehoidon ohella aina tulee olla tarjolla myös muita hoitomuotoja.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on avainasemassa ongelmien ehkäisyssä. Kouluterveydenhoitajien vastaanottoja pitäisi lisätä ja taata riittävät koulupsykologi, -lääkäri ja –kuraattoripalvelut. Vaikka terveystarkastukset ovat tärkeitä, niiden lisäksi palveluja tulee olla tarpeeksi jo apua tarvitseville. Lapselle ja nuorelle kolmekin viikkoa on pitkä aika hoidon tai avuntarpeen arvioinnin aloittamiseen.

 

PERHEIDEN HYVINVOINTI

Hyvinvointi rakentuu arjessa

Kunta voi tehdä ratkaisuja, jotka joko edistävät tai vähentävät perheiden hyvinvointia. Perheiden hyvinvointia tulee edistää välillisesti muun muassa pitämällä päiväkodit ja koulut lähipalveluina ja huolehtimalla toimivasta joukkoliikenteestä. Näin perheillä kuluu mahdollisimman vähän aikaa matkoihin esimerkiksi kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä. Myös yksineläjien hyvinvointiin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi pyrkimällä siihen, että asuntokanta on monipuolista ja tarjolla on yksinasuville hinnaltaan ja kooltaan sopivia asuntoja.

Kodin ohella hyvinvointia tuetaan myös kouluissa

Kouluhyvinvointiin huomioon kiinnittäminen palvelee myös perheiden hyvinvointia. Jos kiusaamiseen puututaan koulussa tehokkaasti, luokkakoot ovat riittävän pieniä ja tukiopetusta on tarjolla, lapsi saa hyvän alun opintoihinsa.

Apua on tarjottava ajoissa

Terveyspalveluiden ohella kunnan on ennaltaehkäistävä perheiden ongelmia sosiaalipalveluiden avulla. Ennen 90-luvun lamaa kotiapua oli yleisesti tarjolla. Kotiapua ollaan jälleen palauttamassa ja tästä suuntauksesta on pidettävä kiinni. On tärkeää auttaa perhettä vielä siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat pieniä. Konkreettinen apu esimerkiksi siivouksen muodossa sekä keskusteluapu saattavat estää perhettä väsymästä entisestään ja ongelmia syvenemästä. Kotiapua voivat saada tällä hetkellä ainoastaan pienten lasten vanhemmat. Mielestäni myös isompien lasten vanhemmille tulisi joissain tilanteissa voida tarjota kotiapua, erityisesti silloin jos perheen lapsi tai lapset ovat kehitys- tai vaikeavammaisia.

Perheneuvontaan tulisi päästä nykyistä nopeammin ja mahdollisuuksia lastenpsykiatriseen hoitoon lisätä erikoissairaanhoidossa. Hoidossa tärkeää on koko perheen tukeminen sisarukset mukaan lukien. Olennaista on kuitenkin jatkaa kevyempien tukimuotojen kehittämistä eli tarjota apua jo ennen kuin perhe voi todella huonosti tai lapsi joudutaan ottamaan huostaan. Huostaanoton kokeneille perheille on tarjottava erityistä tukea ja apua. Päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tärkeässä asemassa tuettaessa perheiden hyvinvointia, mutta myös perheet, joissa on kaikki on niin sanotusti hyvin, voivat joutua kokemaan kriisejä. Jos perhe hakee apua esimerkiksi lapsen tai vanhemman sairastuttua tai lapsen käyttäytymisongelmien vuoksi, apua tulisi löytyä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen myös säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

Perheiden kriiseihin on oltava erilaisia apumuotoja. Perheneuvonta on yksi niistä, mutta esimerkiksi järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetut vertaistukiryhmät esimerkiksi avioeron kokeneille tai työttömäksi jääneille ovat tärkeitä. Myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä kunnan on tärkeää tehdä yhteistyötä asiantuntevien järjestöjen kanssa. Perheväkivallan ehkäisemisessä ja kohteeksi joutuneiden tukemisessa on muistettava huomioida myös erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten vanhukset ja maahanmuuttajanaiset. On muistettava, että myös mies voi olla lähisuhdeväkivallan uhri.

 

VANHUSTEN PALVELUT

Suurin osa vanhuksista haluaa asua mahdollisimman pitkään kotona. Kotona asumisen tukeminen tulee myös kunnalle edullisemmaksi. Onnistunut kotona asuminen vaatii kuitenkin tukipalveluita.

Hyvä ravitsemus ylläpitää toimintakykyä

Olen toiminut sosiaali- ja terveyslautakunnassa sen puolesta, että vanhusten kotiin kuljetettavien aterioiden ateriahintoja ei olisi nostettu. Korkeampi ateriahinta saattaa johtaa siihen, että osa vanhuksista jättää aterian tilaamatta. Vanhusten aliravitsemus on yllättävän yleistä ja terveellinen ja riittävä ateriointi auttaa ylläpitämään toimintakykyä.

Yksinäisyyttä on torjuttava ja omaishoitajia tuettava

Ateriapalvelun ohella myös niin sanottu päivätoiminta ja omaishoitajien tukeminen on tärkeää. Päivätoiminnan ohella vanhusten yksinäisyyttä on torjuttava yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Omaishoitajille on järjestettävä vertaistukiryhmiä ja heidän tulee saada pitää vapaapäivänsä. Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Elä ja asu keskuksia rakennettava lisää

Elä ja asu -keskuksissa ikääntynyt voi asua elämänsä loppuun asti ilman, että hänen tarvitsee muuttaa hoivantarpeen kasvaessa.  Elä ja asu –periaate on hyvä tapa järjestää hoivapalvelut. Siinä vaiheessa kun vanhus ei enää pärjää kotona, hänelle on löydyttävä hoivakoti-, asumispalvelu yms paikka. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi haaste, koska Espoo ikääntyy vauhdilla. Juuri siksi on kiinnitettävä huomiota niihin palveluihin, jotka tukevat kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

Tehokas kuntoutus ylläpitää elämänlaatua ja pidentää kotona asuttavaa aikaa

Jorvin sairaalan lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki innovatiivisesta kuntoutuksesta. Lonkkaliukumäen avulla yhä useampi vanhus kykenee palaamaan sairaalasta kotiin ja ylläpitämään elämänlaatuansa.

Hyvä hoiva vaatii riittävästi hoitajia

Pitkäaikaishoidon ohella myös kotihoidon hoitajamääriin on kiinnitettävä huomiota. Hyvään vanhustenhoitoon eli inhimilliseen vanhuuteen on oltava valmiita panostamaan taloudellisesti. Hoito kysyy aikaa, osaamista ja asennetta. Riittävällä henkilökuntamäärällä kyetään myös vähentämään muun muassa vanhusten psyykelääkkeiden käyttöä. Hoivatyö on hyvin fyysistä ja usein myös henkisesti raskasta. Hoitajien jaksamista tuetaan hyvillä jatkokouluttamismahdollisuuksilla, riittävällä työntekijöiden määrällä ja mahdollisuuksilla suunnitella mahdollisimman pitkälle omaa työtä.

 

ELÄVÄT LÄHIÖT

Kun rakennetaan uutta, ei saa unohtaa vanhaa.

Suomessa asuinalueiden välinen eriytyminen on vielä pieni ongelma verrattuna moneen muuhun maahan. On kuitenkin havaittavissa merkkejä siitä, että asuinalueet alkavat jakautua yhä vahvemmin eri väestöryhmien sosioekonomisen aseman mukaan ja tämä kehitys on pyrittävä pysäyttämään.Huono-osaisuuden kasautumisen tietyille alueille on tutkimuksissa todettu johtavan kyseisen alueen asukkaiden syrjäytymisen syvenemiseen sekä lähialueiden asukkaiden hyvinvoinnin laskuun.

Kaavoituksessa on ehdottomasti tavoiteltava asukasrakenteeltaan ja asuntokannaltaan monipuolisia alueita. Samalla alueella olisi ihannetilanteessa oltava omistusasumista, asumisoikeusasuntoja ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohtuuhintaisia asuntoja tulee rakentaa Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen mukaisesti ja niiden sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos jollain alueella on entuudestaan paljon sosiaalista asuntotuotantoa, niin täydennysrakentamisessa on hyvä keskittyä muihin asuntotuotantotyyppeihin.

Perheasuntojen ohella on rakennettava myös pienempiä asuntoja. Yksin asuvien matalapalkka-aloilla työskentelevien ihmisten tilanne on pääkaupunkiseudulla erityisen hankala.

Julkisten rakennusten peruskorjauksia ei saa viivyttää

Suuri osa Espoosta on kuitenkin jo rakennettu eli jo olemassa olevia alueita ei saa unohtaa. Vanhojen lähiöiden ei saa antaa taantua ja menettää vetovoimaisuuttaan. Ostoskeskuksia on pyrittävä kehittämään yksityisten omistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä. Ränsistyneet kadut ja rappeutuvat julkisivut lisäävät turvattomuuden tunnetta ja luovat negatiivista mielikuvaa alueesta ja saattavat siten pitkällä aikavälillä jopa vinouttaa asukasrakennetta. Esimerkiksi huonokuntoinen koulun julkisivu saattaa yhdistyä ajatuksissa heikkoihin oppimistuloksiin, vaikka asioilla ei olisi mitään tekemistä keskenään. Korjaushankkeet on nähtävä mahdollisuuksina kehittää alueiden vetovoimaa.

Myös hyvät palvelut lisäävät asuinalueen vetovoimaa

Kaupungin eri toimialojen on torjuttava yhteistyössä asuinalueiden välistä eriytymistä. Myös asukkaiden ja yksityisen sektorin toimijoiden osallistaminen on tärkeätä. Hyvät kaupalliset palvelut ovat tärkeät asuinalueen toimivuudelle. Julkisten rakennusten, katujen ja puistojen kunnossapidon ohella on kiinnitettävä huomiota toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin, lähi- ja liikuntapalveluihin, kirjastoihin, asukaspuistoihin ja asukastiloihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia lisätään sekä syrjäytymistä torjutaan sillä, että samalla asuinalueella asuu eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

nine + 10 =